jäljetsilmätsuunnat+

perjantaina
distant flickering



nukuin hirvittävän pitkään kuten viime päivinä muutenkin. päästin hempeänkirpeän ilman sisään ikkunasta viemään unitunkkaisuuden mennessään ja kuuntelin seinien takaa kuuluvaa melskettä.

hankin matkakorttiini lisää aikaa ja tein siitä huolimatta pitkän kävelylenkin. ohikulkumatkallani löysin uffilta neuleen, jossa minulla on ihanan kotoisa olo. se tuntuu sellaiselta, että sillä on mukava tarina takanaan ja edessään.

seurasin, kuinka rappukäytävässä mies seisoi nimitaulun edessä etsien oikeaa kerrosta. hississä se kysyi mikä se on missä on vee ja kaksi iitä, eikö se oo vitonen, eiku kasi. seiska, kerroin. valitti, miksei voi olla suomen kielellä asiat ja kiitti.

sain kaksi yllätyskirjettä! toisessa oli muumimamman voimajuoma -teetä ja pimeässä hohtava vaaleanpunainen rannekoru, toisessa vilkkuvaloin koristettu muumikortti. taidan vetää puoleeni muumiasioita.

katsoin virgin suicidesin sohvalla, joka oli tällä kertaa oikeinpäin kasattu, ja puhaltelin kevyitä pilviä avoimesta ikkunasta. join colaa ja yritin tunnistaa puiden välistä pilkistävän valoisan tornin, mutten onnistunut.

poljin vaivalloisesti etenevällä, vanhalla ja rakkaalla jones-nimisellä pyörälläni hiljaisilla kaduilla ja hengitin keuhkot täyteen syksyntuoksuista ilmaa. onneksi neuleeni hihat olivat pitkät. pian tarvitsen lapaset iltaisin.

istuin pihalla keinussa kauan, mahdun siihen juuri sopivasti. kuuntelin musiikkia ja keinuin hiljalleen pimeässä katse kohti yötaivasta. en laskenut tähtiä enkä aikaa.

this weather's bringing it all back again



kuva: tumblr.com



Tunnisteet:






sunnuntai
punastelevat puut, kalpea aurinko



lokakuussa vihreiden vaahteranlehtien löytäminen on vaikeaa
mutta keltaisissa kultaisissa oli riemukasta kahlata ja yksi kulta kiipesi puuhun
kuulas taivas hymyili, ja kirpeä ilma puhalsi poskille omenoita

isä kysyi äidiltä hei käytsä usein täällä, tulin aika hyvälle tuulelle
siksi kai käynkin aika usein täällä, juna- ja bussimatkan päässä jossa
olohuoneessa on sata tikkaria ja mahjongin voittoprosentti 96 (olen koukussa)
















Tunnisteet: , , ,






lauantaina
supercalifragilisticexpialidocious




ihan itse tein
olen astunut askeleen



Tunnisteet: , ,






sunnuntai
pois, hei lennä pois




en ole osannut kirjoittaa aikoihin. ihan kuin hiljeneminen tekisi kaikesta jotenkin vähemmän todellista, enemmän satunnaista virtaa jonka äänettömässä turvassa voin kellua ajattelematta mitään. ehkä se tekeekin. mutta ehkä voisin taas pysähtyä. edes hetkeksi. katsella, ajatella, mennä elokuviin, kuunnella ja lukea, olla enkä vain... olla.

oleminen on ollut niin petollisen helppoa, pelkkä olemassaolo, mutta samalla kuitenkin niin vaikeaa.
on tapahtunut asioita jotka ovat saaneet epäilemään, olenko valveilla vai unessa, minä vai joku muu, asioita jotka ovat niin suuria että näin pieni ihminen ei pysty ymmärtämään sitä. päättämään.
mutta pienetkin ihmiset pystyvät ihmeellisiin asioihin, kun täytyy. muistakaa se.

vielä jonain päivänä käsittelen sen. siihen asti vietän aamuisin niin paljon aikaa unessa kuin vain pystyn, makaan tyynynurkassa rumassa collegepaidassa kuten tänään ja pelaan spyroa koko päivän.




Tunnisteet: ,






tiistaina
he wore black and I wore white, he would always win the fight, bang bang



ilostuttavan tuoksuinen sadepäivä ja elokuvia aamuneljään
ilostuttavan kirkas aurinkopäivä ja kill bill -tunnari päässä
päätin haluta aikaa yksin, viheltelin kotimatkallani ja pyysin tulta bussikuskilta.
kadulla tyttö hyppäsi pojan reppuselkään ja poika soitti ukulelea tyttö selässään
niille hymyilin, ja olin samalla kiitollinen hymyni esiin kaivamisesta.
on ollut hieman omituinen olo koko päivän, irrallinen ja epämukava, 
vähän kuin maailma olisi paita joka ei jotenkin vaan sovi mukavasti päälle.
sain uudet silmälasit, maksumuistutuksen ja tässä valkoisen keittiön hiljaisuudessa myös hyvän idean.
se sisältää Jonesin a.k.a. uskollisen polkupyöräni, tuulen kasvoilla ja napit korvissa. siis, näkemiin.
























 





PS. mä en ehkä kestä että suomessa on paikka nimeltä homeperseensuo. ja aika monta muutakin.



Tunnisteet: ,






maanantaina
äärelle kristallivirtojen



sormenpääni ovat kipeät kitaran kielistä ja ääni hiukan käheä laulamisesta
mieli aika iloinen mutta samalla jotenkin haikea tai ehkä se on vain väsymystä

on kertynyt valokuvia jaettavaksi, hetkisen ajattelin tyhjentäväni kameraani tähän nyt, mutta en taidakaan, en tällä kertaa. yksi kuva riittää, se kertoo kaiken oleellisen viime iltayöstä. sen lisäksi, että heitin talviturkkini mekossa ja ex tempore, myös tähtisädetikut ja ihanat ihmiset puuttuvat. ei se siis niin kovin oleellinen valokuva taida ollakaan.

tänään nauroin kaatosateeseen ja opettelin vedenpaisumuslaulua





Tunnisteet: , ,






there is no map to human behaviour





























ruutupaitainen olen minä ja ruutupaidaton on ystäväni iikka. 


Tunnisteet: , ,






sunnuntai
counting cracks in the ceiling



hiljaista.
kyllä näin suureen hiljaisuuteen aina yksi mirella mahtuu.

olen apiloiden ja koivunlehtien keskellä, kissanpölyä keuhkoissa ja keijupölyä ajatuksissa. nukun jyrkän tikapuuportaikon vieressä ja pudotin uneksiessani vaaleanpunaisen tyynyn alas pimeyteen. eilen istuin tunteja punaisessa höyrylaivassa ja kuuntelin intialaisen kitaristin sointuja ja harmaan sumuisen tuulen läpätystä muovilla. odotin taksia oranssi viltti niskassani ja tarkastelin päihtyneitä, tuli kuplassa oleva olo mutta kuplastani tuuli läpi, taksin ikkunasta heijastui sinisiä valoja ja pieni kähisevä harmaapartainen puujalkainen puhui taukoamatta, hymyilin vähän. söin sienisalaattia keskellä yötä ja murhasin ampiaisen ikkunaverhoon. heräsin kuudelta linnunlauluun ja jatkoin unia. kirjoitin. kirjoitin lisää. saunoin hirsisaunassa ja pesin hiukseni pesuvadissa.


elämän perusasioita tarkasteltuani sanoisin 
sinä olet kaunis ja minä olen ruma 
niin sanoi tekstiviesti, se oli lainaus

suljen silmät ja hymyilen taas vähän



sellaisia hetkiä on ollut minulla.



Tunnisteet:









tänään oli viiden minuutin unipätkiä aamukuudesta alkaen, maailman parasta maitokahvia, auringonpaistetta parvekkeella ja kasvavia orvokkeja, katkonaisesti kuluvaa aikaa, suunnitelmienmuutoksia, pitkästyttäviä junamatkoja (har-vi-nais-ta), raikasta tuulta sukkahousujen läpi iholle, tuoretta ananasta, odottelemista, nuupahtamista vastaan taistelemista, ei-liian-vaimentavien korvatulppien virkaa toimittavat vessapaperitupot korvissa, tanssimista silmät kiinni, tanssimista muutenkin, asemalaiturilla kyhjöttämistä, myöhästyviä ja korpeen pysähteleviä junia ja katkeilevia ajatuksia.

myös ensimmäinen aamu tällä päällä.



Tunnisteet: ,






tiistaina
just a matter how I define my state of mind



pakkasin pesäni laatikoihin ja siirsin sen keskelle rappioromanttista betonihelvettiätaivasta.
parvekkeelta näkyy alueen ainoa kaunis rakennus ja yksi alueen kauniista pikku puistoista.
niitä on kai istuteltu tasapainottamaan kaikkea tätä harmautta ja dekadenssia.
pidän tästä paikasta, täällä on tilaa olla anonyymi ja olla olemassa.

taivaanranta on persikkaisen oranssihtava, pidän siitäkin.
harhailin keskustassa ystäväni kanssa, pidin myös siitä
ostimme yhdessä hassut korvakorut, yhdessä koska kummallakin on vain yksi korvakorulle sopiva reikä
pidän myös upottavasta ja hieman rumasta sohvasta parvekkeellamme
siitä, että hiukseni saa tosi pikkuiselle ja säälittävälle letille
tunteesta jaloissa kun on kävellyt paljon muttei liikaa
regina spektorin uuden levyn sävelistä
huolehtivaisesta tekstiviestistä
tyynestä tunteesta
kirsikkaoluesta
innostuksesta
auringosta
seurasta

tämä päivä oli hyvä päivä





Tunnisteet: ,






sunnuntai
kun tyttöjen luokse jäin aurinkoon



kardemummakahvia ja pakastemansikoita,
univelkoja ja nimeltämainitsemattomia kirjoja.

tänään tein löydön, ihastan Liekkiä aika kovaa ja korkealta
ihastan leikkiä myös, joten hypin, mutten kovin korkealle






















tänään on ollut keltaista, mutta tuuli löytää helposti paljaan käsivarren


Tunnisteet: ,






torstaina
aurinko aurinko plaa plaa plaa



kuuntelen aikoinaan pariisista kannen perusteella ostamaani levyä, se on räppiä mutta yllättävän hyvä
sitä paitsi tarviin nyt jotain asennetta tähän päivään tai hukun apatiaan
vedän vaaleanpunaisen pipon päähän ja lähden lähialepaan luurit korvilla
tekisi mieli vaan nukkua ja syödä eikä kumpaakaan kuitenkaan halua
mutta ulkona on keltaista vaikka tähän asti tänään oli harmaata,
ja mulla on huomenna syy laittaa nätti mekko ja mangohuulirasvaa

näytän tässä kuvassa suruisalta ja jotenkin hassulta mutta tavallaan pidän siitä silti
(olen aika suruinen ja hassu mutta tavallaan voisin pitää itsestäni silti)



Tunnisteet: , ,






tiistaina
olen paikalla, mutta läsnä en



linnut laulaa ulkona ja minä sisällä
tänään oli riemutanssi vuokrasopimuksen irtisanomisen jälkeen
mulla on taas uusi muistikirja, vaikken edes tiedä mitä siihen kirjoittaisin
mutta sen kannessa on punaista ja vihreää ja kirjoituskone

haluaisin nyt osata keskittyä ihan täysillä tähän näin
ja siihen mikä on tulossa, ihan kohta, ei liian kaukana

tahdon vaan nukkua vaikkei edes nukuta
haluan pakkailla tavaroitani kolme viikkoa etukäteen
harkitsen välipalaa ja kuuntelen sadetta ja
kai tämä tästä


Tunnisteet: ,






keskiviikkona
peter pan syndrome








puhuin äsken tunnin neljätoista minuuttia ja neljäkymmentäviisi sekuntia puhelimessa
join puolet dooley's-pullosta ja totesin että
"en koskaan ole katunut lähtemistä, mutta joskus olen katunut jäämistä"
(tai jotain tuonnepäin, terveisin edy poppy,
en nyt ihan tarkkaan kaiken tuon toffeeliköörin jälkeen muista)

en osaa päättää lukisinko päiväkirjoja ja yrittäisin oppia
vai kävisinkö vain sumuisille unille kippuralle peiton alle

en lakkaa tuijottamasta ensimmäisen kuvan läpinäkyviä ihmisiä


Tunnisteet: ,






maanantaina
wan•der•lust (n): the strong, innate desire to rove or travel about






ikävä lontoon kevättä. 
ikävä muitakin paikkoja joissa oon käynyt. 

mutta ihan kaikkein eniten on ikävä 
sinne missä en vielä ole käynyt 

juttelin kassaneidin kanssa pienen hetken saatuani kuitin 
se oli väsynyt, katseli huokaisten kelloa ja odotti vuoronsa loppumista 
(eli kassaneiti oli kuitti. hoh.)
se ilostutti ja tuuli alamäessä ilostutti myös 
ja sitten joku nainen matkalaukkujensa kanssa hymyili mulle 
hymyilin takaisin huomatakseni että kasvoilla oli ollut pieni hymy koko ajan 

sellaisia hetkiä 
muunkinlaisia hetkiä 
olen kipeä ja hellyydenkipeä 
ja kuumeinen ja matkakuumeinen 
ja ottaa päähän

Tunnisteet: , ,






sunnuntai
monesti kofeiinitontakin





tänään myös opin, miten sanotaan voi vittu kiinaksi 
(miten aamuyön tunnit juoksevatkin aina niin nopeasti, 03:03)
 

Tunnisteet: ,






psst, muita postejani löydät selaamalla otsikon alla olevaa valikkoa.