perjantaina
I'm sentimental so I walk in the rain, I've got some habits even I can't explain
a fine scent of cigarette in the rain
pouring down the demolished streets
raped but freed from their sins
newborn and shivering
bittersweet tears from skies
dancing their way through
dirt, sorrow and black umbrellas
I love the way they draw me in
tuollaiset lauseet tulivat tyhjästä mieleen kävellessäni sateessa lainasateenvarjon alla
kuuntelen tätä ties kuinka monetta kertaa sen jälkeen kun kuukausia sitten löysin sen ja
ei tunnukaan kirjoittamiselta, joten menen nukkumaan kellon ympäri venyviä yöuniani
Tunnisteet: itse, lyhyesti, runontapainen
lauantaina
peilikuva-arvoitus
(yöllä katsoin peiliin silmät auki, en tuomiten en kiusaten
katsoin niin kuin katsotaan jotain uutta, jotain muuta
tarkastelin, muodostin huulillani rohtuneet sanat
ollaan kasvettu erilleen ja oon pahoillani siitä
aloitetaan nyt sellaisesta mikä on tärkeää
hauska tutustua, kertoisitko itsestäsi
mitä on katseesi ja uniesi takana
tehtäisiinkö jotain mukavaa
voitaisiin hei ystävystyä
peilikuva-arvoitus)
Tunnisteet: runontapainen
perjantaina
oon jossain kaukana
kummaa, kuinka
renkaiden humina voi yhtäkkiä kuulostaa suurelta
tuulelta, sellaiselta joka tarttuu helmaan ja vie
pois, tarttuu ranteisiinnilkkoihinnytmennään
voi onko sittenkin juna, Riihimäelle tai Pietariin
pois joka tapauksessa
(paettaisiinko nyt heti)
ihme juttu sekin miten olet ollut
talven kipakoista tanssiaskelista saakka pakkasesta
palasina jääkaappini ovessa
vielä silloin vielä pitkään vielä joskus ne
lunta kuin rakkau tt a
saivat rubikin kuution kurkun pohjalle makaamaan
ja nyt yöperhosen kiertäessä ainoaa valoa
heinäkuun tuomassa uuninluukussa
se ei tunnukaan juuri miltään
mutta sinä --
en tahtoisi ajatella kuinka hyvästit odottavat
kulman takana varjoissa tummansinisissä takeissa
ja terävällä kengänkärjellään kampittavat heti
kun ehdin vasta oikoa itseni unesta,
haukotella mm rakastaisitko minua vähän
ja
näkemiin, hyvästi
----------------------------------------------------------------------
sitä löytää kaikenlaista kun pakkaa maailmaansa laatikoihin
vaikka maailmani onkin oikeasti ollut aika kauan muualla kuin kotona
kymmeniä papereita lappuja vihkonkulmia sellaisia joita en muista, kirjoitettu puistoissa sängyssä keskellä yötä huoneiden nurkissa busseissa metrossa luennoilla lampien rannoilla
(kai se tuo jotain lisää itseilmaisuun että ilmaisee muillekin kuin vain itselleen)
putoaminen on aina helpompaa kuin kiipeäminen
onneksi en pidäkään mistään liian helposta
heräsin keskellä yötä siihen että olin noussut istumaan
ehkä se olikin vain pahaa unta
mutta minä olen tässä ja se on tärkeintä.
Tunnisteet: lyhyesti, runontapainen
tiistaina
runo pyromaanista ja feenikslinnusta
se on kuulemma polttavaa,
se nimetön ja
pelko mutta houkutus
pelkään kuumaa aina niin arka
(kissankieli, ne sanoo)
hiillostan silti, yllytän, tuhoa
oikein kunnolla, anna
palaa ja anna palaa tuhkaksi
äläkä koskaan ikinä
palaa
pyromaani(ni)
paloi suurella liekillä ilman öljyä
hiljaisella
tulella kauan ja lopulta aika
sammuttaa tai elämä ehkä
kiirastulen hiilloksella
makaa pieni lintu
siivistä väsynyt
vastasyntynyt
aikoo opetella laulamaan
ylläoleva ei liity mihinkään mikä on tässä nyt lähelläkään, ei edes punainen lamppu
(seitsemänsataajotain päivää)
tuli vaan tässä vaihteeksi kolmen maissa aamuyöllä sellanen olo että voisi vähän pyöritellä sanoja
mutta nyt pyörittelen itseni unten maille, heräsin aikaisin (mutten kammannut tukkaani hienommin)
ja taidan olla jo myöhässä minun ja nukkumatin treffeiltä, haukotus
Tunnisteet: itse, joskus, lyhyesti, runontapainen
torstaina
nimetön
valtateiden varsilla
eksyneiden kynsiä
jälkiä
hiekassa
ja valkoinen viiva
hiekassa raja vedessä vain
kuiskaus, sinut otan kyytiin
sinut ja
lupaus jo valmiina
sortumaan
kuivunutta verta sormilla
paperinohuilla
niillä jotka
joskus koskettivat
ehkä tai ei
vielä kerran
kohotan katseen sinne
minne ei näe kukaan
varoen, väristen
pelosta ja
tuulesta
Tunnisteet: runontapainen