sunnuntaina
punastelevat puut, kalpea aurinko
lokakuussa vihreiden vaahteranlehtien löytäminen on vaikeaa
mutta keltaisissa kultaisissa oli riemukasta kahlata ja yksi kulta kiipesi puuhun
kuulas taivas hymyili, ja kirpeä ilma puhalsi poskille omenoita
isä kysyi äidiltä
hei käytsä usein täällä, tulin aika hyvälle tuulelle
siksi kai käynkin aika usein täällä, juna- ja bussimatkan päässä jossa
olohuoneessa on sata tikkaria ja mahjongin voittoprosentti 96 (olen koukussa)
Tunnisteet: albumiaarre, lyhyesti, näin, tänään
keskiviikkona
peter pan syndrome
puhuin äsken tunnin neljätoista minuuttia ja neljäkymmentäviisi sekuntia puhelimessa
join puolet dooley's-pullosta ja totesin että
"en koskaan ole katunut lähtemistä, mutta joskus olen katunut jäämistä"
(tai jotain tuonnepäin, terveisin edy poppy,
en nyt ihan tarkkaan kaiken tuon toffeeliköörin jälkeen muista)
en osaa päättää lukisinko päiväkirjoja ja yrittäisin oppia
vai kävisinkö vain sumuisille unille kippuralle peiton alle
en lakkaa tuijottamasta ensimmäisen kuvan läpinäkyviä ihmisiä
Tunnisteet: albumiaarre, tänään
psst, muita postejani löydät selaamalla otsikon alla olevaa valikkoa.
sunnuntaina
punastelevat puut, kalpea aurinko
lokakuussa vihreiden vaahteranlehtien löytäminen on vaikeaa
mutta keltaisissa kultaisissa oli riemukasta kahlata ja yksi kulta kiipesi puuhun
kuulas taivas hymyili, ja kirpeä ilma puhalsi poskille omenoita
isä kysyi äidiltä
hei käytsä usein täällä, tulin aika hyvälle tuulelle
siksi kai käynkin aika usein täällä, juna- ja bussimatkan päässä jossa
olohuoneessa on sata tikkaria ja mahjongin voittoprosentti 96 (olen koukussa)
Tunnisteet: albumiaarre, lyhyesti, näin, tänään
keskiviikkona
peter pan syndrome
puhuin äsken tunnin neljätoista minuuttia ja neljäkymmentäviisi sekuntia puhelimessa
join puolet dooley's-pullosta ja totesin että
"en koskaan ole katunut lähtemistä, mutta joskus olen katunut jäämistä"
(tai jotain tuonnepäin, terveisin edy poppy,
en nyt ihan tarkkaan kaiken tuon toffeeliköörin jälkeen muista)
en osaa päättää lukisinko päiväkirjoja ja yrittäisin oppia
vai kävisinkö vain sumuisille unille kippuralle peiton alle
en lakkaa tuijottamasta ensimmäisen kuvan läpinäkyviä ihmisiä
Tunnisteet: albumiaarre, tänään
