jäljetsilmätsuunnat+

sunnuntaina
punastelevat puut, kalpea aurinko



lokakuussa vihreiden vaahteranlehtien löytäminen on vaikeaa
mutta keltaisissa kultaisissa oli riemukasta kahlata ja yksi kulta kiipesi puuhun
kuulas taivas hymyili, ja kirpeä ilma puhalsi poskille omenoita

isä kysyi äidiltä hei käytsä usein täällä, tulin aika hyvälle tuulelle
siksi kai käynkin aika usein täällä, juna- ja bussimatkan päässä jossa
olohuoneessa on sata tikkaria ja mahjongin voittoprosentti 96 (olen koukussa)
















Tunnisteet: , , ,






lauantaina
supercalifragilisticexpialidocious




ihan itse tein
olen astunut askeleen



Tunnisteet: , ,






perjantaina
I'm sentimental so I walk in the rain, I've got some habits even I can't explain






IMG_7761_600_zpsb089950c





































a fine scent of cigarette in the rain 
pouring down the demolished streets 
raped but freed from their sins 
newborn and shivering 

bittersweet tears from skies 
dancing their way through 
dirt, sorrow and black umbrellas 

I love the way they draw me in




tuollaiset lauseet tulivat tyhjästä mieleen kävellessäni sateessa lainasateenvarjon alla
en tiedä, miksi valokuvasin itseäni kun olen rumimmillani väsyneenä paljaana likaisena
kuuntelen tätä ties kuinka monetta kertaa sen jälkeen kun kuukausia sitten löysin sen ja
ei tunnukaan kirjoittamiselta, joten menen nukkumaan kellon ympäri venyviä yöuniani



Tunnisteet: , ,






maanantaina
äärelle kristallivirtojen



sormenpääni ovat kipeät kitaran kielistä ja ääni hiukan käheä laulamisesta
mieli aika iloinen mutta samalla jotenkin haikea tai ehkä se on vain väsymystä

on kertynyt valokuvia jaettavaksi, hetkisen ajattelin tyhjentäväni kameraani tähän nyt, mutta en taidakaan, en tällä kertaa. yksi kuva riittää, se kertoo kaiken oleellisen viime iltayöstä. sen lisäksi, että heitin talviturkkini mekossa ja ex tempore, myös tähtisädetikut ja ihanat ihmiset puuttuvat. ei se siis niin kovin oleellinen valokuva taida ollakaan.

tänään nauroin kaatosateeseen ja opettelin vedenpaisumuslaulua





Tunnisteet: , ,






tiistaina
pojat laulakaa se laulu joka sai mut aina nauramaan



tämä liikahduttaa jotain minussa, kuulin sen vasta äsken ensimmäistä kertaa. rinnassa tuntuu pakahdusta, yhtäaikaa surullista ja onnellista.
jos mä kuolen nuorena kunpa olisin ehtinyt oppia miten tehdään lauluja 
aion ehtiä oppia miten tuo laulu lauletaan, miten tehdään lauluja 
monia


eilen iltayöllä oli hämärää, siitepölygalakseja lammen pinnalla, sateenjälkeistä tuoksua puissa ja rannoilla.

oi sitä sateenjälkeistä tuoksua.


kuvittelin että on paljon sanottavaa, kirjoitettavaa, mutta ehkei olekaan. ikkunalasin tuolla puolen tienvarsi on täplillään voikukkia ja tammen oksat nyökyttelevät ihan hiljalleen tuulessa, tällä puolen on eriparivillasukat ja vähäunisen yön jälkeinen raukeus, se riittää kerrottavaksi.


Tunnisteet:






forget-me-not




























pidin tästä pienestä pariisilaisesta kirjakaupasta ja sen tervehdyksiä täynnä olevasta yläkerran seinäsopukasta niin paljon, tahdon takaisin sanomaan hei.
pidän sallastakin, sille sanon huomenna hei. ja helsingille hetkeksi heihei.

Tunnisteet: ,






sunnuntaina



tänään oli viiden minuutin unipätkiä aamukuudesta alkaen, maailman parasta maitokahvia, auringonpaistetta parvekkeella ja kasvavia orvokkeja, katkonaisesti kuluvaa aikaa, suunnitelmienmuutoksia, pitkästyttäviä junamatkoja (har-vi-nais-ta), raikasta tuulta sukkahousujen läpi iholle, tuoretta ananasta, odottelemista, nuupahtamista vastaan taistelemista, ei-liian-vaimentavien korvatulppien virkaa toimittavat vessapaperitupot korvissa, tanssimista silmät kiinni, tanssimista muutenkin, asemalaiturilla kyhjöttämistä, myöhästyviä ja korpeen pysähteleviä junia ja katkeilevia ajatuksia.

myös ensimmäinen aamu tällä päällä.



Tunnisteet: ,






perjantaina
oon jossain kaukana




kummaa, kuinka 
renkaiden humina voi yhtäkkiä kuulostaa suurelta 
tuulelta, sellaiselta joka tarttuu helmaan ja vie 
pois, tarttuu ranteisiinnilkkoihinnytmennään 
voi onko sittenkin juna, Riihimäelle tai Pietariin 
pois joka tapauksessa 
                                      (paettaisiinko nyt heti) 

ihme juttu sekin miten olet ollut 
talven kipakoista tanssiaskelista saakka pakkasesta 
palasina jääkaappini ovessa 
vielä silloin vielä pitkään vielä joskus ne 
       lunta kuin rakkau tt a 
saivat rubikin kuution kurkun pohjalle makaamaan 
ja nyt yöperhosen kiertäessä ainoaa valoa 
heinäkuun tuomassa uuninluukussa 
se ei tunnukaan juuri miltään 
                                       mutta sinä -- 

en tahtoisi ajatella kuinka hyvästit odottavat 
kulman takana varjoissa tummansinisissä takeissa 
ja terävällä kengänkärjellään kampittavat heti 
kun ehdin vasta oikoa itseni unesta, 
haukotella mm rakastaisitko minua vähän 
ja 

                                       näkemiin, hyvästi



---------------------------------------------------------------------- 

sitä löytää kaikenlaista kun pakkaa maailmaansa laatikoihin 
vaikka maailmani onkin oikeasti ollut aika kauan muualla kuin kotona
kymmeniä papereita lappuja vihkonkulmia sellaisia joita en muista, kirjoitettu puistoissa sängyssä keskellä yötä huoneiden nurkissa busseissa metrossa luennoilla lampien rannoilla 
(kai se tuo jotain lisää itseilmaisuun että ilmaisee muillekin kuin vain itselleen) 

putoaminen on aina helpompaa kuin kiipeäminen
onneksi en pidäkään mistään liian helposta 

heräsin keskellä yötä siihen että olin noussut istumaan  
ehkä se olikin vain pahaa unta

mutta minä olen tässä ja se on tärkeintä.



Tunnisteet: ,






lauantaina
eräs kevätpäivä


























nyt tarkenee jo ilman tuota neuletta
tämä päivä oli tehty painavasta tunteesta päässä ja liioitellun suuresta kupillisesta aamukahvia, takkuisesta päästä ja takkuisista ajatuksista, askelista, tuulessa lentävästä mekon helmasta, pehmeästä ja lämpimästä, jälleen uudesta tyhjästä kirjasesta, suukosta, kerrostalon tuuletusparvekkeella olevien orvokkien kastelusta, äidistä joka halaili hihkuen ex-takkiani, jyvistä iltapalaleivässä ja palelevista sormista

unettaa
hymyttääkin vähäsen



Tunnisteet:






tiistaina
runo pyromaanista ja feenikslinnusta



se on kuulemma polttavaa,
se nimetön ja
pelko mutta houkutus
pelkään kuumaa aina niin arka
(kissankieli, ne sanoo)
hiillostan silti, yllytän, tuhoa
oikein kunnolla, anna
palaa ja anna palaa tuhkaksi
äläkä koskaan ikinä
palaa
pyromaani(ni)

paloi suurella liekillä ilman öljyä

hiljaisella
tulella kauan ja lopulta aika
sammuttaa tai elämä ehkä
kiirastulen hiilloksella
makaa pieni lintu
siivistä väsynyt
vastasyntynyt

aikoo opetella laulamaan








































  
ylläoleva ei liity mihinkään mikä on tässä nyt lähelläkään, ei edes punainen lamppu
(seitsemänsataajotain päivää)
tuli vaan tässä vaihteeksi kolmen maissa aamuyöllä sellanen olo että voisi vähän pyöritellä sanoja
mutta nyt pyörittelen itseni unten maille, heräsin aikaisin (mutten kammannut tukkaani hienommin)
ja taidan olla jo myöhässä minun ja nukkumatin treffeiltä, haukotus 



Tunnisteet: , , ,






perjantaina
sieltä missä järki lakkaa




nimeni on listassa seuraava 
olen nuori ja naiivi ja minulla on tunteita


eilen uskalsin, eksyin, löysin, 
pengoin, olin, hymähtelin, 
menin, siemailin, tutustuin, korvasin, 
voitin aliaksessa ja valvoin auringonnousuun 

tänään yritin jättää ajatuksia junaraiteiden vilinään, ohikiitäviin oksistoihin ja pienen pubin nurkkapöytään santsikahvikupin pohjalle


Tunnisteet: , ,






psst, muita postejani löydät selaamalla otsikon alla olevaa valikkoa.